Ransustakin välillä juttua. Me jo luultiin, että Ransu alkaa olemaan ehtoopuolen kulkija, mutta sehän olikin vain kipeä. Anaalirauhaset olivat tulehtuneet ja lekurin reseptin mukaiset pilleriläjät kiidättivät Ransun uuteen nousuun. Kuurohan toi veikko vielä on, mikä sinänsä ei ole huono juttu. Vapaana sitä ei kauheasti viitsi kuljettaa, kun joutuu visuaalisesti sitä ohjaamaan. Ransuhan ei ole lenkillä mikään jaloissapyörijä ja etäkäskytys on helpompaa äänellä kuin viittomalla.

Syytän Ransun sairastumisesta sitä yhtä säkkiä ruokaa, mikä oli ihmisaistein arvioituna samaa nappulaa kuin edellisetkin, mutta esim. Sili söi sitä hieman epäillen ja samalla tuli Nellille ja Ransulle oireita. Pidetään sitä epäonnekkaana sattumana.