kohtalaista menoa

Eilen oli Tamsk:n iltakisat Pirkkahallin takana ja näihin tietenkin
Sili osallistui. Seuran perinteitä kunnioittaen kisat alkoivat 20
minuuttia myöhässä, kun esteet tulivat jälkitoimituksena. No ei
juututa siihen vaan mennään itse asiaan.

Sili suoritti pari starttia, johdonmukaisesti pari hylkyä. Ekalla
radalla hylky otettiin tarkoituksella kontaktin roiskauksen vuoksi.
Kontaktin uudelleenotto auttoi jälkimmäisen radan suoritusta silmällä
pitäen. Kontaktit olivat ihan kohtuulliset, mutta eivät sellaiset,
että niistä voisi olla millään tavalla ylpeä. Hylky tuli väärästä
radasta, tai tarkemmin Sili meni pituuden ohi ja korjatessa hyppäsi
pituuden päinvastaisesta suunnasta.

Eilen pohdimme "kontaktiongelman" ratkaisukeinoja ja päädyimme yhteen
nimeen, "Susan Garrett". Kirjahyllyssä tuokin ratkaisu on lojunut
tovin. Kaippa se on nöyrryttävä, otettava lusikka kauniiseen käteen ja
alkaa oikeasti tekemään töitä koiran kanssa. No ei nyt vaivuta
synkkyyteen. Eilisessä kisassa oli niitä valoisia hetkiäkin. Startti
on loistava. Siellä se Sili kuuliaisesti odotteli lähtöviivalla eikä
tehnyt elettäkään varastaakseen. Vauhdikas keppilähestyminen onnistui
hienosti. Vähän joutui Sili korjaamaan neljännessä välissä kun vauhtia
oli taitoihin nähden liikaa, mutta hienosti se meni. Muistelen uran
alkuaikojen "keppiongelmaa" ja se muistuttaa aika paljon nykyistä
kontaktiongelmaa. Sili ei ole joutunut miettimään kontakteja
tekiessään mitään. Muistelen kaiholla sitä, kun Sili joutui miettimään
kepeillä, että mitä tässä oikein pitäisi tehdä. Hauskin muisto oli se,
että Sili juoksi keppien vierellä ja heilutteli peräpäätään keppien
tahdissa edetessään - näinhän tämä pitää tehdä :) . Tuosta vaiheesta
ei mennyt kauaakaan, kun lamppu syttyi ja keppien suoritus meni
jakeluun.

Agirotu tulee ja näillä opeilla mennään noihin kisoihin. Tämän jälkeen
pidetään taukoa elokuulle ja katsotaan sitten mitä meillä on käsissä.