niksauttajalla

Tiistaina kokeilimme Silin kanssa agilityä eteläpuistossa omassa koulutusryhmässämme ja meno oli nopeampaa kuin aikaisemmin. Johtuneeko siitä, että tällä kertaa Nina ohjasi kokonaisia radanpätkiä ja Sili tajusi, mistä on oikein kyse. Tällä kertaa on enemmän opettelemistä kuskilla kuin koiralla. Kivan näköistähän meno oli (meni ainakin sinnepäin) ja saammekin jatkossa harjoitella oman ohjaamisen ajoitusta uudelleen. Puomi meni nopeammin kuin koskaan ja kontaktit eivät vieläkään muodostuneet ongelmaksi. Palkan asettaja (minä) oli välillä vähän myöhässä alastulolla, mutta muuten meni kivasti. Lisäsimme häiriötekijöitä kentälle (tuomarin korvikkeena toimi Pekka) ja Sili ei ollut huomaavinaankaan häntä kiireen keskellä.

Tiistaina oli myös Ransun viimeinen aktiivinen agilityreenikerta.

Keskiviikkona Piira tutkiskeli koiramme ja Ransun vaivojen syykin taisi selvitä. Ransun seitsemästä lannenikamasta nrot 5-7 (peräpäässä) ovat joko luutumassa yhteen tai siellä on jokin luupiikki. Seuraavaksi pitää kuvauttaa ranka ja katsoa mitä siellä on. Selän vaivat vaikuttavat hermoston toimintaan ja esim. virtsavaivat voivat johtua siitä (kilpirauhasarvot muuten olivat labratulosten mukaan OK). Agilitykielto tuli nyt ja jatkossakaan ei kannata koiraa rasittaa moisella. Uiminen ja kevyt ravaaminen ovat jatkossa ohjelmassa. Itse asiassa kaikilta koirilta löytyi pientä jumia. Nellin lanne oli jämähtänyt vähän vinoon. Se saatiin hoidolla suoristettua. Ravilenkkiä pehmeällä alustalla on koirille tiedossa. Jos tästä vaikka oma lenkkeilyharrastus taas ottaisi tulta alleen. Silin jumiutumiset etupäässä ovat tulleet todennäköisesti törmäilyistä Nellin kanssa. Sili vähän kiusaa Nelliä, juosten vapaana ollessaan suoraan sitä päin. Aiemmin (alle 1 v.) enemmän, mutta nykyäänkin satunnaisesti. Olemme pyrkineet keskeyttäneet ärsyttävän tavan, mutta aina sitä vaan ei ehdi.