Ihme-Sili ym. tarinoita

Tässä hieman tämän viikon tapahtumista... Tuntuu, että Sili saa päivä päivältä enemmän vauhtia ja riehumiskohtauksia. Eli täytyypi kiinnittää enemmän huomiota tuon energian oikeanlaiseen purkamiseen ja rauhoittumiseen. Esim. eilen illalla Sili juoksi täysillä ympäri kämppää (liekö ottanut mallia eilisistä agilitykisoista :-) , koittaen saada Ransun innostumaan takaa-ajamisesta. Yritämme kovasti olla tuon tyyppistä riehumista palkitsematta, mutta välilä on vaan pakko nauraa, kun Sili harrastaa yhdennaisen formulakisoja kämpässämme.

Tämän viikon tiistaina ja lauantaina oli taas tiedossa leikkiä Taru-siskon kanssa, molemmilla kerroilla hieman rauhallisemmissa merkeissä. Tiistaina olimme TamSKin kevätkokouksessa, jossa ainakin kokouksen ajan piti osata "käyttäytyä" (tosin Sili piippasi sylissä kohtalaisen paljon Taruun verrattuna), ja lauantaina agilitykisoissa Kangasalla pääsivät painimaan narut kaulassa (yllättävän vähän kuitenkin oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita, vaikka narut molemmilla olivatkin). Kisat olivat hevosmaneesilla, joten pääsipä Sili jo maistelemaan pavosen heskaakin (jeejee)... Tuolla kisoissa huomasi taas sen, että Nelli on jostain syystä paljon kiinnostuneempi Tarusta kuin Silistä (Nelli ei oo oikeastaan vielä kertaakaan innostunut Silin kanssa leikkimään, Ransu silloin tällöin takaa-ajoleikkiin on vähän innostunut), johtuuko sitten Tarun hieman enemmän tolleria muistuttavasta väristä.

Kisoista puheenollen... Eilisissä kisoissa Ransu sai olla vaan turistina (SM- ja karsintanollat jo kasassa), ja Nelliä ohjasi Tero. Hienosti meni, ensimmäiseltä, melko haastavalta radalta vitonen puomin ylöstulolta, ja hyppyradalta hienosti nolla ja kolmas sija! Nyt Nellillä on siis kolme SM-nollaa ja kaksi karsintanollaa, ja Tero on vakaasti päättänyt, että kyllä ne nollat Nellille vielä saadaan kasaan... Päivitellään noita kisatuloksia sivuille tuossa hetimiten kohta.

Myös perjantaina oli vähän leikkiä, kun ensin kävi työkaverini Maria Ruuti-pentunsa kanssa kylässä, ja sen jälkeen käytiin ystäväni Marin ja Alma-rottweilerin kanssa vähän jäällä lenkkeilemässä (Silille tuli tosin vähän lyhyempi lenkki kuin muille koiruuksille).

Keskiviikkona Sili oli taas mukana agi-reeneissä, tällä kertaa otettiin putkien lisäksi vähän pussia, ja intoa riitti. Treenien lopuksi Sili meni ihan itsenäisesti ja uteliaasti (vai sanoisiko yllättäen ja pyytämättä :-) katsomaan U-mallissa ollutta putkea, ja sieltähän piti sitten päästä juoksemaan läpi (aiemmin oltiin otettu vaan suoria putkia). Muuten Sili oli reenien ajan tällä kertaa häkissään, josko oppisi välillä vähän rauhoittumaan (ihan kivasti välillä rauhoittukin, tosin silloin jos Nelli tai Ransu oli radalla, niin piti vähän piipata).

Mitäs muuta... Ruoka ei oikein maistu aamuisin, yleensä vasta muutaman tunnin päästä heräämisestä alkaa maistumaan, useimmiten ei silloinkaan koko ruoka kerralla. Toisaalta ihan hyväkin, kun tuota painoa ja kasvua on nyt viime aikoina tullut ihan riittävästi.

Edelleen ollaan harjoiteltu sivulletuloa, nyt istumisen sijaan (kun näyttää jo jotenkin sujuvan), ollaan otettu repertuaariin myös maahanmenon harjoittelu. Lisäksi ollaan muutamana kertana käyty narun kanssa harjoittelemassa etupihalla/kadulla (että ei saisi vetää), mutta usein tuolla ulkona on niin paljon ihania ihmisiä, joita pitäisi päästä katsomaan ja nuolemaan, että ei malta olla hihnassa vetämättä. Sili katsoo jo pitkältä, että "hei, tuoltahan lähestyy joku ihminen", ja kaikkia olisi pakko päästä katsomaan (ihan kaikkia ei kuitenkaan olla päästetty katsomaan).

Niin joo, tuo Ihme-Sili -tarina. Silin huoneena meillä on siis kodinhoitohuone. Tässä päivänä eräänä, kun lastasin pyykinpesukonetta, niin silmäni osuivat meidän (vuosikymmeniä vanhaan, joskus mökiltä tuotuun) silityslautaan. Laudan vaneripohjassa oli leima, jossa luki Ihme-Sili. Eipä voinut muuta kuin nauraa, eli meillä siis on noita Ihme-Silejä nyt kaksi, kyllähän tuo Sili sen verran ihmeellinen otus on ollut :-)