Ransu luonnetestissä

Tuossa pari viikkoa sitten olimme Ransun kanssa luonnetestissä. Pisteitä kertyi 190. Mitään sen suurempia yllätyksiä ei koiran luonteesta löytänyt, mutta tulipahan ulkopuolisenkin silmin vahvistettua Ransun luonteenpiirteet. Etukäteen mielenkiintoisimmat vaiheet olivat kelkan ihmettely ja miten Ransu reagoi laukauksiin. Kelkkaa aluksi hieman ihmeteltiin ja lopuksi huomattiin ettei se nyt sitten niin kummallinen olekaan. Paukut taas olivat myös iloinen yllätys. Ransu siinä ja alkoi kuikuilemaan, että mistäs ne saaliit sitten mennään hakemaan :). Lisää luonnetestistä myöhemmin videoiden kera. Tuon videoinnin kanssa muuten kävi sillain vanhanaikaisesti. Viime viikonlopun agilitykisat tuli sitten allekirjoittaneen huolimattomuudesta johtuen nauhoitettua osaksi luonnetestin päälle. Sillälailla.

Agilityrintamalta sen verran päivitystä, että meillä on nyt sitten talviharjoitteluvuoro Valkeakoskella eräässä maneesissa. Tamsk sai hankittua lämmitetyn (n. +5 astetta) maneesin talveksi agilityä varten. Kertamaksu nousi mutta mitäpä siitä. Saapahan nyt taas harjoitella ja mikäs sielä harjoitellessa. Pehmeä alusta on mukava niin koiralle kuin ohjaajallekin ja kunto nousee kohisten. Matkanteko maneesille kestää puolisen tuntia. Osa normiryhmästä ei osallistu tähän järjestelyyn ihan käytännön syistä, mutta on meitä ryhmässä sen verran, ettei tarvi ihan kokoaikaa juosta ympäri kenttää.

Viime viikonloppuna oli agilitykisat Riihimäen Kolmiohallissa. Maxi-kolmosia oli paikalle saapunut 54 ja sijoitus sen mukainen. Ransulle yksi vitonen kepeiltä ja harhailun seurauksena plussa-aikaa sen verran, että sijoitus oli 27. Nelli teki pari vitosta ja yliaikaa... sijoitus 35. Lisää dataa harrastusten puolelta.

Tavoitteena kisoissa oli Ransun kanssa saada pitkästä aikaa tulos virallisesta kisasta. Tollerimerstaruuskisojen epävirallinen hyppyrata meni mallikkaasti nollana läpi, mutta muuten ovat kisat menneen vähän niin tai näin. Nyt otin varmanpäälle ja lönköttelimme rataa varmantuntuisesti läpi. Kepeilletulon otin jotenkin kummasti ja sain ohjattua Ransun sen ohi. Mutta loppurata kohtuullisen hyvin ja päivä oli sitä myöten pulkassa. Kun opettelisin ohjaamaan ja en jännittäisi niin paljoa, olisi tuloskin parempi.

Parin viikon päästä on vuoden agilitypäättäjäisviikonloppu (siis meille). Silloin on neljä starttia kahtena päivänä Tampereella ja Kangasalla. Muiden kannattaa jättää ne bortsut sun muut paimenkoirat kotiin ja katsoa kuinka ferrarit kiitää ympäri rataa :). Jollei temppumme onnistu, niin sitten pakenemme maasta pariksi viikoksi marraskuun lopussa ja palaamme joulunalushässäkkään valitsemaan läheisillemme pieniä, mutta sitäkin arvokkaampia tunteella valittuja lahjoja.